K.J.Ståhlbergin koulun kuntotutkimukset ovat valmistuneet
Tiivistelmä tutkimuksesta
”Koulurakennus on tehty nykyiseen muotoon viidessä eri vaiheessa vuosina 1953-1969, minkä vuoksi rakennuksen eri osat poikkeavat rakenteellisesti keskenään. Vuosina 1953-1959rakennetuilla osilla, A-osan 1. ja 2. rakennusvaihe sekä liikuntasali, rakenteidentekniset toteutukset, rakenteissa käytetyt materiaalit rakennusmateriaaleineen ja eristyksineen poikkeavat hieman vuosina 1963 ja 1969 rakennetuista A-osan laajennuksesta(ruokala ja ylemmät luokkakerrokset)ja C-osan hallintosiivestä. Rakennuksen hallintosiivessä ei ole maan alapuolisia kerroksia, minkä vuoksi rakenteet poikkeavat näiltä osin alkuperäisestä osasta. Rakennukseen on tehty laajempia saneerauksia 1980-ja 2000-luvuilla.
Ennakkotietona oli, että etenkin luokassa 130 oli ollut oireilua. Musiikkiluokassa on ollut kosteusvaurio, minkä vuoksi musiikkiluokka on ollut poiskäytöstä ja tilassa on kuivatus käynnissä. Muutoin yksittäisistä tiloista ei ollut ennakkotietona epäilyä sisäilmaongelmista.
Kosteus- ja sisäilmateknisessä kuntotutkimuksessa on käyty läpi rakennuksen eri osat rakenneavauksin, jotta rakenteitten tekniset toteutukset ja riskirakenteet saataisiin kartoitettua. Kohteessa suoritettiin lisäksi kosteustutkimuksia, otettiin sisäilmanäytteitä ja tutkittiin viemärijärjestelmiä.
Rakennuksessa on rakennusaikakaudelleen tyypillisiä rakenneratkaisuja, joista osa nykytietämyksen mukaan luokitellaan riskirakenteiksi. A-osan ja B-osan maanvaraisissa alapohjarakenteissa maaperän kosteus pääsee kerääntymään tiiviin lattiapintamateriaalin alle. Tämä on aiheuttanut etenkin kellarikerroksessa mikrobivaurioita ja sisäilmaan pääsee pieninä pitoisuuksina haitallisia VOC-päästöjä. B-osan liikuntasalin osalla ja C-osan alapohjarakenteena on rossipohja, joissa havaittiin vanhoja muottilautoja.
A-ja B-osan ulkoseinärakenteissa on lämmöneristeenä käytetty mm. puukuitu-sementtipohjaista eristelevyä (Toja), joka etenkin maanvastaisissa seinissä on alttiina kosteusrasitukselle ja jossa havaittiin selviä mikrobivaurioita. Myös C-osan ulkoseinärakenteen mineraalivillapohjaisessa eristeessä havaittiin mikrobivaurioita. Maanvastaisissa seinissä ja lattioissa on vedeneristeenä käytetty kivihiilipikeä (kreosootti) joka itsessään on haitallinen PAH-yhdiste ja PAH-yhdisteitä pääsee pieninä pitoisuuksina sisäilmaan. A-osan 1-2 kerroksen välipohjassa on lämmöneristeenä käytetty turvepohjaista eristettä ja yläpohjassa purueristettä.
Riskirakenteista voi ilmavirtojen mukana ja rakenteiden epätiiveyskohtien kautta päästä epäpuhtauksia sisäilmaan. Etenkin A-osalla ulkoseinän eristetila on avoin kellarikerroksesta aina ylimpään kerrokseen, jolloin on riskinä, että epäpuhtaudet kulkevat ilmatilassa kellarista ylempiin kerroksiin. Epä-tiiveyskohtia havaittiin etenkin ulkoseinien liitoksissa väliseinä-, välipohja- ja ikkunaliitosten sekä läpivientireikien kohdilla. Vaikka eri ilmanäytteissä ei havaittu asumisterveysasetuksen mukaisia toimenpiderajoja ylittäviä pitoisuuksia, ovat etenkin VOC-ja PAH-näytteissä eri sisäilmaongelmia aiheuttavat pitoisuudet koholla. Ala- ja välipohjarakenteissa sekä ulkoseinärakenteissa havaitut mikrobivauriot yhdessä rakenteiden epätiiveyksien kanssa ovat kuitenkin toimenpiderajan ylittävä seikka ja havaitut vauriot edellyttävät rakenteiden korjaamista.
Myös ilmanvaihtojärjestelmissä ja pohjaviemäreissä havaittiin korjauksia vaativia puutteita. Merkittävimpinä sisäilman laatua heikentävinä puutteina ja ongelmina ilmanvaihdossa havaittiin luokkien heikko tuloilmanjako, ääneneristysmateriaaleista sisäilmaan pääsevät teolliset kuidut ja luokkien henkilömääriin nähden pienehköt ilmamäärät. Valurautaiset pohjaviemärit ovat käyttöikänsä päässä ja esimerkiksi muutamassa kohtaa A-osan kellarissa havaittiin selviä viemäreiden vuotopaikkoja.
Ensisijaisena korjausvaihtoehtona on koko rakennuksen täydellinen peruskorjaus, jossa mm. ala- ja välipohja-sekä ulkoseinärakenteiden kosteustekniset ratkaisut muutetaan ja riskirakenteet poistetaan. Samalla pohjaviemärit ja ilmanvaihtojärjestelmiä uusitaan ja/tai saneerataan. Täydellisellä peruskorjauksella saavutetaan rakennukselle pitkä tekninen käyttöikä.
Toisena vaihtoehtona on rakenteiden tiivistyskorjaus ja alapohjarakenteissa kosteudelle alttiina olevien pintamateriaalien vaihto kosteutta läpäiseviin. Tiivistyskorjauksessa pyritään estämään rakenteissa olevien epäpuhtauksien pääsy sisäilmaan. Tässä vaihtoehdossa pohjaviemärit sukitetaan ja ilmanvaihtoon tehdään lähinnä luokkien ilmanjaollisia muutoksia. Tiivistyskorjauksilla ja ilmanvaihtoon liittyvillä pienemmillä muutoksilla saadaan rakennuksen käyttöikää jatkettua noin 10-15 vuotta.”
Kaupunginvaltuuston iltakoulu käsittelee tutkimusraportteja 20.4.2020.
Tutkimusraportit ovat luettavissa tästä linkistä.
